Pennalan teollisuusalue, Päijät-Hämeen Agilityurheililjoiden viralliset iltakisat, hiekkakenttä, viilentyvä ilta, kivat kaverit, kakkukestit (mä en saanut), pari agirataa, kontaktit ontuu - näistä on tämä juttu tehty.
Käytiin siis ihmisiskän kanssa juoksemassa pari Esa Muotkan rakentamaa rataa. Ei mitään sellaista vaikeata mistä me ei ihmisiskän kanssa selvittäisi.
Toffe laitetaan lähtöruutuun, ohjuri (Ihmisiskä) menee kakkosesteen taakse aloitusasentoon. Hyppy - rengas - hyppy - mä olen niin elementissäni - lukitsen putken ja singahdan sisään ja sieltä ulos A-esteelle. Mun kierrokset alkaa olla ihan täpöllä. A-esteeltä ei tule kontaktivirhettä, mutta en millään malta pysähtyä 2on2off edes hetkeksikään. Näen silmäkulmasta (tais siis näkisin silmäkulmasta jos näkisin oikealla silmällä mitään), että ihmisiskää harmittaa. Putki edessä - sinne varmaan siis seuraavaksi! Kyllä - oikea valinta - Toffe on liekeissä. Nyt nupit kaakkoon ja lisää kierroksia koneeseen. Mitä nyt? Ihmisiskä on jarruttamassa putken jälkeen! MITÄ!? Aaarhg - kepit! Nelitassujarrutus viimetinkaan - kep-kep-kep-kep ja kepit menee loistavasti. Okei - täytyy myöntää, että ilman tota ihmisiskän jarrutusta mä en olis saanut itseäni taipumaan ekaan keppiväliin vaan olis mennyt pitkäksi. Kepeiltä putkeen ja putkesta keinuun. PINTA! Mitä? tähän? Kuule ihmisiskä, ei tää maailma silleen toimi, että aina kiireessä pysähdyttäis 2on2off johonkin pinnalle. Ei se vaan toimi silleen. Nyt on vaan mentävä kiiruulla eteenpäin! Onneksi ihmisiskä on jälleen kartalla ja pelastaa - kielto oli lähellä seuraavalla hypyllä, mutta ihmisiskän ohjauksella selvittiin siitä. Hyppy - hyppy - putki - hyppy - mä vedän niin täysiä kun ikinä pääsen. Kone käy kuumana ja kierrokset siellä mittarin punaisella alueella. Puomi - pituus ja maali - voiko tää olla tän helpompaa. Kiipee! no kiipeen kiipeen - ei tarvii huomauttaa - tää on nyt selvää kauraa! PINTAAA! Älä sä huuda siellä mä hoidan tän! PINTA! häh - taasko? - ei kerkee - tuuksä sieltä vai et! Vilkaisen oikealle taakse missä ihmisiskä kuuluu olevan ja ARGH? mistä toi pituus tosta nyt tohon eteen tuli - lähden hyppyyn ja huomaan, että tää linja vie suoraan esteen etummaista merkkiä päin. Kohta sattuu. Ilmassa saan kuitenkin väistettyä tolpan. Viimeinen hyppy - MAALI! SE ON TÄSSÄ! mun toinen nolla! Vilkaisen taakseni ja valmistaudun heittämään ihmisiskän kanssa "high five" - ihmisiskä on järkyttyneenä paikallaan. Sit se kysyy multa miksi mä hyppäsin ton pituuden tuolta tolppien välistä? Häh? Niinhän se pitääkin? "Joo-o", sanoo ihmisiskä, mutta ei mielellään noiden kulkusuunnassa peräkkäin olevien tolppien välistä ....
Toisesta radasta ei sitten tullut juuri mitään kerrottavaa jälkipolville, paitsi että ihmisiskä oli laittanut tavoitteekseen osata ohjata yhden vaikean kohdan - ja totta vieköön niinhän se sai sen tehtyä. Putki antoi suoraan kohti muuria, mutta kerrankin ihmisikä oli oikeassa paikassa napa oikeaan suuntaan ja mä tiesin, että piti taittaa vahvasti vasemmalle kohti keppejä! Hyvä ihmisiskä!
Kuten huomaatte, mun kommentoinnin sävy tota ihmisiskää kohtaan on muuttunut. Mä olen nimittäin kuullut sellaisesta positiivisen vahvistamisen metodista. Täytyy kuulemma kehua onnistumisista ja luoda sellasta hyvää tsemppihenkeä. Se näyttää toimivan! Ja täytyy mun vielä myöntää, että noi mun pinnat ei ollu tänään sellasta mitä mä joskus harkoissa olen tehnyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!