Ihmisiskä on aina sanonut, että sille on ollu kaikista suurinta sen ihmislapset. Kuunneltiin kotimatkalla Islan ja pentujen luota radioo ja siellä soi tällänen
Eilen oli elämäni hienoin ilta
Ja tänään mennään kovempaa taas
Onks väärin jos herätes jo tuntuu siltä
En mä pysty lopettaankaan
Elämä on liian siistii
Eiks nii, nii, otan iisii
Otan iisii, ota iisii
Ota ota ota iisii
Tossa filmissä yksi mun tytöistä suolestaa jotai käärmettä. Aika sulonen vai mitä, mut ei mikään ihme - ohan se tullu isäänsä. Mä kyllä luulen, et toi iisisti eläminen loppuu meillä just ihan tasan tarkkaan sunnuntaina kun käydään hakemassa toi Valma kotiin. Mun täytyy viel sanoo, et mä en käsitä mikä ihmisiskää vaivaa, kun vastahan mastodontti on just saatu koulutettuu tavoille. Toisaaltaan Valmahan on jo melkein sisäsiisti tullessaan - ihan niinku mä olin.
Laitan tähän vielä pari kuvaa ittestäni, muistuttaan miten pieni mäkin oon joskus ollu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!