"Sulla on kuule niin taitava ja lahjakas koira - että miten ois jos antaisit sille vähän tilaa tehdä näitä juttuja" On se hyvä, että joku sanoo tän ääneen kun ei ihmisiskä ole uskonut mua. Ihmisiskän kunniaksi täytyy kyllä sanoa, että se on hyvä kuuntelemaan järkipuhetta. Se teki niin kun ohjaaja neuvoi ja mitä tapahtuikaan?
Ihmisiskä ei oo älynnyt, että se antaa mulle ohjeita paikoin ihan liian myöhään. Joo no kaikkihan siis alkoi siitä, että mentiin hyvin radan alkupuoli aina puomille saakka. Puomilla kun on se kontaktijuttu, eli tassujen pitää nousussa ja laskussa osua sinne kontaktiosuudelle. Ton osuman lisäksi ihmisten hitauden vuoksi meidät pyritään pysäyttämään siihen kontaktille, jotta ihminen kerkee mukaan ja koska kontaktilta saa irrota vasta käskystä, niin seuraavan esteen ohjaaminen on ihmiselle helpompi. No kyllä te varmaan ymmärsitte ja kuten jo niin monta kertaa aikaisemmin olen maininnut, mun tassuissa riittää vauhtia. Mä oon jo menossa puomilta alaspäin kun ihmisiskä muistuttaa mua kontaktista. "PINTA!" No siinähän käy sitten niin, että vaikka mä vedän siihen sellaisen neliraajajarrutuksen, en mä saa itseäni pysähtymään. Mun tassut jää siihen pinnalle ja peräpää kääntyy mun yli hiekalle. Tai ainakin jotain sellaista - no kaikki jotka tietää jotain massan ja liikkeen suhteesta osaa kuvitella silmissään mitä siinä tapahtuu.
No nyt ohjaajan ohjeiden mukaan toimittuaan ihmisiskä huutaa mulle sen "PINTA!" jo hyvissä ajoin puomin tasaisella osalla ja mitä käykään? Vaikka mulla oli ihan sairas vauhti (koska mä siis olen tosi nopea), mä kerkeen nätisti pysähtymään siihen kontaktille ja kun se ei silloin oo siinä vieressä mitään sähläämässä niin mä saan tehtyä sen kontaktin niin kuin pitääkin. Hyvä minä!
"Hei just noin - huomasitkos mitä kävi kun sä annoit Toffelle tilaa etkä ollut sitä siinä sen iholla ahdistamassa! - se tekee sen todella hyvin - annat van sille tilaa tehdä itse! Hyvä!"
Me on nyt alkeiskurssin jälkeen käyty tuolla jatkoryhmässä kolme kertaa ja musta on ollut tosi hauskaa. Heti kun mä pääsen radalle ei mua kiinnosta enää toiset koirat yhtään. Kepit mun täytyy kyllä saada haltuun, ne on musta aika vaikeet vaikka mulla kotona sellainen rata onkin. Treeniä se vaan varmaan vaatii, täytyy vaan toivoa, että ihmisiskä opettaa mua oikein ...
31. elokuuta 2011
23. elokuuta 2011
Tylsää
Ollaan ihmisiskän kanssa aloitettu syksyn agilityt ja hyvin on mennyt vaikka aluksi meitä vähän jännitti - tai tiedättehän te ketä jännitti. Meillä on ryhmässä vähän hajontaa, mutta ei se haittaa. Totta kisaa medi kolmosissa ja Ossi medi ykkösissä ja mä oon just aloittanut. On oikeastaan ihan hyvä, että on hajontaa niin ihmisiskäkin pääsee parempiaan seuraamalla kehittymään ...
Ihmisiskä on ollu vähän kipee ja siksi me ollaan missattu kaikkea kivaa ja koska ei se oo terve vieläkään niin missataan ainakin tän päivän agility. Viikonloppuna vesiäiset oli jäljellä mut mä en päässyt siis sinnekään. Mä olisin nimittäin näyttänyt niille kaikille mun kamuille miten SPA1 on jäljellä ...
Mulla alkaa kupoli pikkuhiljaa vähän paisumaan kun ei pääse oleen ku pihassa. No mun onneksi mä oon päässy kuitenkin lenkille ihmisäiskän kanssa, kun ihmisiskä vaan makaa.
8. elokuuta 2011
Mä oon ihan spanielina!
Sunnuntaina käytiin ihmisiskän kanssa Lapinjärvellä spanielien taipumuskokeessa. Jaa - että olenko mä spanieli? No - en oo, vaikka siltä nyt näyttäisikin. Tää on vaan niitä ihmisten kummallisuuksia - ne on nimittäin joskus luokitelleet meidät vesikoirat spanieleiksi. Tavoistani poiketen olen pyytänyt tällä kertaa kaksi ihmistäkin kirjoittamaan tänne mun blokiin.
Sosiaalinen käyttäytyminen, hyväksytty
Tuomari: Toffe on vilkas ja energinen nuorukainen, joka on kiinnostunut muista koirista, reagoiden niihin voimakkaasti. Toffe on ystävällinen ihmisiä kohtaan.
Ihmisiskä: Tapojensa mukaisesti Toffe olisi halunnut tutustua ryhmänsä muihin koiriin lähemmin. Taas kerran vaan oli semmoinen tilanne, että paikalla oli pysyttävä. Hakeuduttiin velipojan viereen että edes vähän rauhoituttaisiin. Tuomarin luokse mentäessä Toffe käänsi kaiken huomion tuomariin.
Mä itte: On se vaan kerta kaikkisen kirottua, että aina kun on koirakavereita niin pitää jäpittää paikallaan sanomatta sanaakaan. Tico oli mun toisella puolen ja yksi spanieli toisella puolen. Noki oli siinä sitten ja sen vieressä iskä ja mummi. Iskälle mulla olisi ollut kyllä kaikenlaista sanottavaa. Se tuomari oli ihan jees, mutta en mä viittiny pusutella sen kanssa.
Haku ja laukaus, hyväksytty
Tuomari: Haku on sopivan laajaa, innkasta ja ilmavainuista. Yhteistyö ohjaajan kanssa on erinomaista. Laukaus vauhdittaa työskentelyä
Ihmisiskä: Vesityön lisäksi toinen jännityksen kohde oli tämä hakutyö. Tutussa metsässä tuo roikale joskus irtoaa ihan liiankin kanssa, mutta tämmöisessä tuntemattomassa metsässä Toffen käyttäytymistä ei etukäteen tiedä. Aluksi näytti, että heinien syönti kiinnostaa enemmän kuin haku ja olinkin varma, että tästä osuudesta tulla paukahtaa hylsy. Lopulta Toffe irtosi muutamaan otteeseen vähän kauemmaksi.
Mä itte: Mulla ei ollu hajuakaan mitä toi ihmisiskä halus mun tekevän. Se yritti päteä tuomarin silmissä ja ohjas mua vain käsiliikkein - sanomatta sanaakaan, kun tuomari oli muistuttanut ohjaajia koiran työskentelyrauhan tärkeydestä. Me molemmat tiedetään, että se vain huitoi ympäriinsä ja koska mulla oli vähän jano mä nuolin niitä sateen jäljiltä ihanan kosteita heiniä. Ihmisiskä olis voinu kyllä kertoa että mun pitää hakee jotain. No ittehän sekin piti tajuta. Kun se hemmo siinä vieressä ampu sillä haulikolla, niin mä tajusin pelin hengen ja kävin vähän hakemassa hajuja jotta ihmisiskä ja se tuomari olis tyytyväisiä.
Jäljestys, hyväksytty
Tuomari: Toffe jäljestää maavainulla tarkasti ja vauhdikkaasti. Kulmat jäljen mukaisesti, kaato tutkitaan. Erinomainen jäljestäjä.
Ihmisiskä: Toffe oli touhussa täysillä mukana jo ennen kuin edes päästiin lähtöalueelle. Lopulta minun tehtäväkseni jäi roikkua jälkinarun päässä. Hieno suoritus - Toffe näyttää oikein nauttivan.
Mä itte: Jälleen kerran koiran pitää itse keksiä mitä tehdä, mutta olihan tää mulle jo tuttua entuudestaan. Ihmisiskästä ei ollut kuin haittaa, kun se hidasti mun etenemistä roikkumalla sen jälkinarun päässä. Lopulta mä vähän yritin tekohengittää sitä pupua, mutta ei se siitä enää vironnut.
Vesityö, hyväksytty
Tuomari: Toffe lähtee uimaan muutaman käskyn jälkeen, tuoden riistapukin rannalle.
Ihmisiskä: Kädet hikosivat kun ajettiin palstalta rannalle. Uimaosuus oli selkeästi se, josta piti olla isoja hankaluuksia odotettavissa. Koiraa ei saanut tutustuttaa rantaan ja kun Toffen uimarituaaleihin on kuulunut tutustuminen veteen - "ensin mennään veteen vain mahaa myöten ja järvi täytyy juoda kuivaksi". No varapatruunoillehan sitä jouduttiin, mutta onneksi säännöt sallivat 5min aikana kahden riistapukin käytön. Ensimmäisen pukinheiton jälkeen Toffe jo meinasi lähteä uimaan, mutta aallot ihmetyttivät koiraa sen verran, että vedestä piti pakittaa. Hain Toffelle intoa uimiseen heittelemällä kiviä sinne vedessä kelluvat riistapukin tietämille. Lopulta piti siis mennä "varapatruunoille" ja heittää se toinenkin pukki järveen. Tässä vaiheessa olin jo varma, että se olen minä joka pukit järvestä noutaa. Ja vielä mitä! Toffe säntäsi sen toisen pukin perään todella reippaasti ja toi pukin minulle vieläpä irroittaen otteen "irti!"-käskyllä ennen turkinravistelua. Kävipä koira hakemassa sitten sen toisenkin pukin ettei minun tarvinnut. Hienoa Toffe!
Mä itte: Se riistapukki jota ihmisiskä veivasi mun nenän edessä oli aikas mainion tuoksuinen - paljon parempi kuin se kaupasta ihmisiskä ostama "dummy". Mä oli ihan täpinöissäni, kun se singahti sinne veteen. Oikeesti mä en lähteny hakeen sitä siksi, kun se oli niin lähellä - säännöt kun sanoo, että pitää uida yli 5m. Hyvä ihmisiskä - se olis ollu sun vika jos varapatruunaa ei olis ollu käytettävissä. Sen toisen riistapukin se sai sitten heitettyä tuntuvasti kauemmas ja tottahan toki mä sen kävin sieltä noukkimassa - oonhan mä vesikoira.
Tottelevaisuus, hyväksytty
Tuomari: Toffe tottelee ohjaajaansa moitteettomasti
Ihmisikä: Näin se on - ei lisättävää. Hyvä Toffe.
Mä itte: Tottelee tottelee, mutta tottelis vielä enemmän jos olis mitä totella. Kuten ylempänä mainitsin, muutamaan osa-alueeseen olisin kaivannut ihmisiskältä vähän selkeyttä ja selkärankaa.
Yhteistyö ja yleisvaikutelma, hyväksytty
Tuomari: Toffen ja ohjaajan yhteistyö on toimivaa ja luontevaa.
Ihmisiskä: Hyvä me!
Mä itte: En mä aina halua moittia tota mun ihmisiskää, mutta sanoisin kuitenkin sen verran että se vois miettiä arvosteltiinko tässä ihmisen ja koiran vai koiran ja ihmisen yhteistyötä.
Sosiaalinen käyttäytyminen, hyväksytty
Tuomari: Toffe on vilkas ja energinen nuorukainen, joka on kiinnostunut muista koirista, reagoiden niihin voimakkaasti. Toffe on ystävällinen ihmisiä kohtaan.
Ihmisiskä: Tapojensa mukaisesti Toffe olisi halunnut tutustua ryhmänsä muihin koiriin lähemmin. Taas kerran vaan oli semmoinen tilanne, että paikalla oli pysyttävä. Hakeuduttiin velipojan viereen että edes vähän rauhoituttaisiin. Tuomarin luokse mentäessä Toffe käänsi kaiken huomion tuomariin.
Mä itte: On se vaan kerta kaikkisen kirottua, että aina kun on koirakavereita niin pitää jäpittää paikallaan sanomatta sanaakaan. Tico oli mun toisella puolen ja yksi spanieli toisella puolen. Noki oli siinä sitten ja sen vieressä iskä ja mummi. Iskälle mulla olisi ollut kyllä kaikenlaista sanottavaa. Se tuomari oli ihan jees, mutta en mä viittiny pusutella sen kanssa.
Haku ja laukaus, hyväksytty
Tuomari: Haku on sopivan laajaa, innkasta ja ilmavainuista. Yhteistyö ohjaajan kanssa on erinomaista. Laukaus vauhdittaa työskentelyä
Ihmisiskä: Vesityön lisäksi toinen jännityksen kohde oli tämä hakutyö. Tutussa metsässä tuo roikale joskus irtoaa ihan liiankin kanssa, mutta tämmöisessä tuntemattomassa metsässä Toffen käyttäytymistä ei etukäteen tiedä. Aluksi näytti, että heinien syönti kiinnostaa enemmän kuin haku ja olinkin varma, että tästä osuudesta tulla paukahtaa hylsy. Lopulta Toffe irtosi muutamaan otteeseen vähän kauemmaksi.
Mä itte: Mulla ei ollu hajuakaan mitä toi ihmisiskä halus mun tekevän. Se yritti päteä tuomarin silmissä ja ohjas mua vain käsiliikkein - sanomatta sanaakaan, kun tuomari oli muistuttanut ohjaajia koiran työskentelyrauhan tärkeydestä. Me molemmat tiedetään, että se vain huitoi ympäriinsä ja koska mulla oli vähän jano mä nuolin niitä sateen jäljiltä ihanan kosteita heiniä. Ihmisiskä olis voinu kyllä kertoa että mun pitää hakee jotain. No ittehän sekin piti tajuta. Kun se hemmo siinä vieressä ampu sillä haulikolla, niin mä tajusin pelin hengen ja kävin vähän hakemassa hajuja jotta ihmisiskä ja se tuomari olis tyytyväisiä.
Jäljestys, hyväksytty
Tuomari: Toffe jäljestää maavainulla tarkasti ja vauhdikkaasti. Kulmat jäljen mukaisesti, kaato tutkitaan. Erinomainen jäljestäjä.
Ihmisiskä: Toffe oli touhussa täysillä mukana jo ennen kuin edes päästiin lähtöalueelle. Lopulta minun tehtäväkseni jäi roikkua jälkinarun päässä. Hieno suoritus - Toffe näyttää oikein nauttivan.
Mä itte: Jälleen kerran koiran pitää itse keksiä mitä tehdä, mutta olihan tää mulle jo tuttua entuudestaan. Ihmisiskästä ei ollut kuin haittaa, kun se hidasti mun etenemistä roikkumalla sen jälkinarun päässä. Lopulta mä vähän yritin tekohengittää sitä pupua, mutta ei se siitä enää vironnut.
Vesityö, hyväksytty
Tuomari: Toffe lähtee uimaan muutaman käskyn jälkeen, tuoden riistapukin rannalle.
Ihmisiskä: Kädet hikosivat kun ajettiin palstalta rannalle. Uimaosuus oli selkeästi se, josta piti olla isoja hankaluuksia odotettavissa. Koiraa ei saanut tutustuttaa rantaan ja kun Toffen uimarituaaleihin on kuulunut tutustuminen veteen - "ensin mennään veteen vain mahaa myöten ja järvi täytyy juoda kuivaksi". No varapatruunoillehan sitä jouduttiin, mutta onneksi säännöt sallivat 5min aikana kahden riistapukin käytön. Ensimmäisen pukinheiton jälkeen Toffe jo meinasi lähteä uimaan, mutta aallot ihmetyttivät koiraa sen verran, että vedestä piti pakittaa. Hain Toffelle intoa uimiseen heittelemällä kiviä sinne vedessä kelluvat riistapukin tietämille. Lopulta piti siis mennä "varapatruunoille" ja heittää se toinenkin pukki järveen. Tässä vaiheessa olin jo varma, että se olen minä joka pukit järvestä noutaa. Ja vielä mitä! Toffe säntäsi sen toisen pukin perään todella reippaasti ja toi pukin minulle vieläpä irroittaen otteen "irti!"-käskyllä ennen turkinravistelua. Kävipä koira hakemassa sitten sen toisenkin pukin ettei minun tarvinnut. Hienoa Toffe!
Mä itte: Se riistapukki jota ihmisiskä veivasi mun nenän edessä oli aikas mainion tuoksuinen - paljon parempi kuin se kaupasta ihmisiskä ostama "dummy". Mä oli ihan täpinöissäni, kun se singahti sinne veteen. Oikeesti mä en lähteny hakeen sitä siksi, kun se oli niin lähellä - säännöt kun sanoo, että pitää uida yli 5m. Hyvä ihmisiskä - se olis ollu sun vika jos varapatruunaa ei olis ollu käytettävissä. Sen toisen riistapukin se sai sitten heitettyä tuntuvasti kauemmas ja tottahan toki mä sen kävin sieltä noukkimassa - oonhan mä vesikoira.
Tottelevaisuus, hyväksytty
Tuomari: Toffe tottelee ohjaajaansa moitteettomasti
Ihmisikä: Näin se on - ei lisättävää. Hyvä Toffe.
Mä itte: Tottelee tottelee, mutta tottelis vielä enemmän jos olis mitä totella. Kuten ylempänä mainitsin, muutamaan osa-alueeseen olisin kaivannut ihmisiskältä vähän selkeyttä ja selkärankaa.
Yhteistyö ja yleisvaikutelma, hyväksytty
Tuomari: Toffen ja ohjaajan yhteistyö on toimivaa ja luontevaa.
Ihmisiskä: Hyvä me!
Mä itte: En mä aina halua moittia tota mun ihmisiskää, mutta sanoisin kuitenkin sen verran että se vois miettiä arvosteltiinko tässä ihmisen ja koiran vai koiran ja ihmisen yhteistyötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)