En tullut tehneeksi uudenvuodenlupauksia, kun me koirat eletään tässä hetkessä eikä paljon tulevaisuutta suunnitella eikä menneitä murehdita. Tosin on ton ihmisiskän laita joka saa vilunväristyksiä, ellei sillä oo mitään tekemistä ja kalenteri täynnä seuraavaksi 6 kuukaudeksi. Tietäisittepä mitä minunkin pääni menoksi on suunniteltu. Nyt se aikoo tehdä musta muulin. Siitä sitten toisen kerran.
Viime sunnuntaina oltiin aamulla ensin Hyvinkäällä uimassa. Kuvaa voitte käydä kurkkamassa Shanian sivuilta. Meitä oli kaikkiaan kymmenen, 9 perroa ja 1 barbet. Se barbet on samanlainen kun mun Mistral -täti. Velipoika Tarro oli komistunut entisestään ja varmaan siksi se kuvitteli itsestään liikoja kun yritti Shaniaa liehitellä. Ei onnistunut - ja hyvä niin onhan se Shania vähän niinku mun, kun samalla kylälläkin asutaan. Olihan siellä sitten Shanian lisäksi muitakin vanhoja tuttuja Inez, Penu, Poju ja Rocky. Ihan uusia tuttavuuksia mulle oli siskokset Uuna ja Nappe sekä se Mustikka barbetti.
Shania on aikamoinen uimapeto - siinä se meille Tarron kanssa piti seuraa ja näytti mitä ihmeellisimpiä uimahyppyjä - kyllä sillä likalla riittää virtaa.
Mä vähän väsähdin eikä mua sitten lopulta kiinnostanut hakea edes mun lelua vedestä, Tarro se puolestaan uupumatta meni uudestaan ja uudestaan veteen. Tosta pikkuveljestä saa olla kyllä ihan ylpeä. Ens kerralla mä kyllä sanon ihmisiskälle, että saa itte mennä uimaan vaatteet päällä - jos ei nimittäin ole älynnyt leikata multa tätä hirveetä hevilettiä pois. Hitsi kun tää turkki painaa märkänä.
Vuosi on muutenkin alkanut ihan vanhoissa tutuissa merkeissä. Ihmisiskän kanssa käydään sitä agia ja vähän sitä tokoakin. Tarro muuten on menossa BH-kokeeseen, mutta musta tuntuu - tai pitäisikö sanoa, mun ihmisiskä tietää, että mulla ei ihan kaikki sen kokeen vaatimukset ole hallussa ...