... mutta minä kutsun sitä SYNTTÄRIPÄIVÄKSI! Näpsäkkäimmät pystyy kuvasta päättelemään montako vuotta mulla on nyt mittarissa. Kylläpä aika rientää - jne. jaada jaada - koira parhaassa iässä, ja niitä muita latteuksia. Mutta missä se mun lahja?Synttäripäivän kunniaksi sain ihan ikioman kakun johon ei Fasulla ollut mitään lupaa koskea. Kiltisti se odottikin kun mä sankarina aloitin ekana ton kakun tuhoamisen. Hyvää oli!
Toi kuva on musta aika hassu - ihan kun mun pää olis jumalattoman iso! Pyytää tota ihmisiskää tekemään sitten ihan mitä tahansa niin ei tuu hyvää jälkeä. Miten ihmeessä se saikin musta otettua tollasen kuvan jossa mä näytän ihan sellaiselta auton kojelaudan päälle laitettavalta matkamuistolta joka muuten pysyy paikallaan mitä nyt sitten pää heiluu ees-taas ihan holtittomasti. On se vaikeeta.Synttäripäivä meni muuten ihan tavallisesti - ei mitään ihmeempää edes sen suhteen, että syötyään synttärikadun toi mastodontti alkoi haisemaan niin pahalta, että meidät molemmat ajettiin olohuoneesta pois.
Onnea sisaruksillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!