Mä olin ihan liekeissä!

Toka agikoulupäivä ja oliskohan ollut ton katosaateen vuoks kun mä olin ihan liekeissä. Hyvä että satoi, muutoin olisin varmaan palanut ihan karrelle. Vitsi, että oli hauskaa. Ekaks tosin ihmisiskä jätti mut autoon kun se meni muitten ihmisten kanssa kasaamaan esteitä pitkin kenttää. Ihan kaikki kurssilaiset ei ollu paikalla, mutta eihän ne kaikki edes ole vesikoiria niin kuin mä.


Ihmisiskäkin oli tällä kertaa edes jotenkin ymmärrettävissä, vaikka en mä mitään ohjausta siltä kaipaa, kyllä mä tiedän mitä milläkin esteellä tehdään. Hyppy on hyppy, oli este sitten mikä tahansa. Ja koska mulla oli niin hauskaa, niin mä en edes yrittänyt lähtee tervehtimään niitä mun luokkakavereita niinku ekalla kerralla - paitsi sitä yhtä novascotiannoutajaa joka on ihan ihq! Harmi vaan, että ihmisiskä pääsi väliin. No sitten mä ihan oikeasti päätin pitää ihmisiskän kanssa hauskaa enkä reagoinut edes siihen mulle jatkuvasti keuhkoovaan snautseriin. Way to go Toffe! Aijuu, jostain syystä kaikki kutsuu mua Toffoksi. Ite oot.

Ekaksi me harjoiteltiin sylkkäriä ja poispäinkääntöä - tai siis ihmisiskä harjoitteli, se ohjaaminen kun on sen juttuja. Toi ihmisiskä on sellainen motoriikan ihmelapsi, että sen piti monta kertaa kysyä kouluttajalta apuja - eikä se sittenkään meinannut mennä kaalilin. No lopulta se sai kuivaharjoituksensa tehtyä ja päästiin tositoimiin. Tossa kuvassa on se mitä me sitten tehtiin. Ekaks ihmisiskä harjoitteli mulla mun ohjaamista este kerrallaan, mutta sitten lopuksi mentiin tota rataa molempiin suuntiin. Toi kääntyminen putkelta kakkoselle on ihmisiskälle vielä haasteellinen - se laittaa vahingossa mut tekemään sellaisen puolipiruetin. Ei mun niin pitäis tehdä, mutta mä teen niinku ohjataan. Ja kai se joskus oppii muistamaan, että ohjaava käsi on mua lähempi käsi - yleensä.


Harjoitusten välissä mut laitettiin autoon - äh ja se on tylsää. Niinpä kehitin autossa omaa tekemistä. Mä osaan nykyään tulla häkistä itse ulos. Ei ne kangashäkin vetoketjut ole ollenkaan hankalat.

Toka harjoitus oli käyräputki, muuri ja pituushyppy. Musta noi putket on tosi hauskoja, oli ne sitten suoria tai käyriä. On aika jännää kun putken toista päätä ei näy. No eiku vahdilla putkeen ja katsotaan tuleeko märköjä vastaan. Ei tullu, vaan siellä oli nameja alustalla. Nii joo - se putki joudutaan ankkuroimaan painoilla paikalleen, ettei se lähde vierimään kun mä rymistän sen läpi. Muuri on mulle vaan hyppy muiden joukossa, mutta pituushyppy on vähän hankalempi, vaikka ei mulla ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Kuulemma pituushyppy on normaalisti 5 estettä ja semmosen 1,5m, mutta me harjoteltiin vaan kolmella penkillä. Saas nähdä miten se 5 menee sitten joskus. Lopuksi oli taas hauskaa mennä kaikki esteen kerralla.


Kyllä mulla oli hauskaa ja mua kehuttiinkin. Mä kuulemma pidän hyvää kontaktia tohon ihmisiskään. No hei - kellä on namit?