Hirvee kohkaus koko tapahtumasta ja siitä kuusesta mihin ei saanut koskea. Ei sinne meille siirrettyä kuusta ihan metsäksi voinut sanoa - hyvä yritys kuitenkin, mutta olisivat samalla tuoneet enemmän. Joo ja sitte jos ihan vaikka vähän yritti haistella oksia niin heti ne oli kieltämässä. Nopeastihan sitä koira ymmärsi, että kuusi täytyy jättää rauhaan - siis ainakin päivällä.
Onneksi mulla oli hyvin aikaa tutkia sitä kuusta sitten yöllä kun ihmiset oli nukkumassa. Menin kuitenkin ihan entiseen tapaan nukkumaan säädylliseen aikaan sinne ihmisiskän ja -äiskän luo. Niistä alkaa sitten vähän ajan päästä kuulua sellainen ääni, josta tietää että ne ei oo enää täysillä tässä maailmassa. Siitä on sitten hyvä hipsiä hipihiljaa koristelemaan kuusta uudelleen. Mä oon yrittänyt olla silleen varovasti ettei ne huomais mitä mä puuhaan yöllä, väittävät kuitenkin että olen levittänyt kuusen neulasia ympäri taloa. Se ei muuten ole mun vika - mitä hankkivat sellaisen kuusen josta lähtee niin hirveesti neulasia! ja mua ne ei selkeesti ajattele yhtään! On nimittäin todella ärsyttävää kun ne neulaset jää mun turkkiin kiinni. Mutta kuten jo sanoin, "Mä en oo ollu lähelläkään tota kuusta - se oli joku toinen!". Tää - "joku toinen" - on opittu meidän ihmispennuilta.
Oltiin me joulupäivänä vähän vieraisillakin. Käytiin nääs ihmismummilla. Mä pääsin ensin vähän juoksentelemaan yhteen koirapuistoon ja sitten lopulta musta tuli hyvä kaveri ihmismummin miehen kanssa. Ihmisäiskä oli ihan ihmeissään kun mä käyttäydyin siellä niin hyvin - ihmisiskän mielestä se ei ollut mikään ihme koska mä kuulemma käyttäydyn aina hyvin. No nii käyttäydynkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!