Kaikkialla tuntuisi olevan leijumassa vahvasti sellainen haju, että mä olisin jo konsultti, mutta enpäs vaan oo. Useampi tuli multa kyselemään tuolla Hyvinkään erkkarissa miltä konsulttina olo maistuu. Pikkuveikkakin yritti veistää jotain näppärää, mutta huomas samantien että mulla on kuninkaalliset killuttimet edelleen messissä. Eli ei siis mitään uutta siltä rintamalta, paitsi että ehkä musta ei sittenkään ole tulossa konsulttia.
Hyvinkään erkkareissa (kuvia) meitä perroja oli paikalla toista sataa, meidän perheestä mukana oli Äippä, Salla-puolisisko, Tarro ja mä. Näitä mun kamuja täältä kotikulmilta oli mukana kanssa aika läjä.
Äippä pyyhki sarjansa muilla nartuilla pöytää. Mun äippä on - oikee grand old lady - vaikkei se kyllä oikeesti vielä ole kuin 8v - voitti sarjansa ihan ylivoimaisesti. Mun kasvatti-ihmisäippä ei ollu uskoa mun ihmisiskää kun se sanoi "Mikku on YKKÖNEN!" Sitten ne kilju riemusta ja pomppi ympäriinsä. Mä en muuten ymmärrä, miksei me koirat saada käyttäytyä samalla tavalla? Heti jos kans vähän kaulaillaan kavereita niin heti ollaan vetämässä hihnasta ja torumassa!
Päivähän alkoi Tarron ja mun sarjalla, näyttelyissä kun ensin arvotellaan meidät pojat ennen tyttöjä. Tarron kanssa oltiin junioriluokassa (9-18kk). Ridasjärven näyttelyssä Tarro oli ERI (erinomainen) ja sai tyttöjen värejä palkinnoksi. Mä sain EH:n (erittäin hyvä) ja poikien värisen nauhan palkinnoksi. Ridasjärven näyttelystä voi lukea tuolta aikaisemmista jutuista.
No mua alko vähän ärsyttämään toi Tarron käyttäytyminen ja parrasvaloissa paistatteleminen. Kaunis poika oli hankkinut uuden oikein karvakauluksisen toppatakin ja kaikkea muutakin - se on se julkisuuden kirous! Vaikka mä sen Tarron kauniiksi pojaksi nimesinkin, niin silti se ärsytti - mä päätin näyttää kuka tässä oikein on pentueen kaunis poika.
No me saatiin nyt Tarron kanssa molemmat ERI:t, mutta mullapa oli vielä ässä hihassa! Me oltiin mun ihmissiskojen kanssa katsottu sellasesta olkkarissa olevasta hassusta laatikosta miten ihmishuippumallit kävelee ja koska mä oon nopee oppimaan, niin arvostelussahan se sitten nähtiin! "a bit feminine". Että kuka on Tarro nyt hei pentueen "Kaunis poika"? Joo - Toffe on!
SIellä oli tuomarina tuolta meidän perrojen kotipuolesta kotoisin oleva Antonio Garcia Perez. Tota Antoniota kuulemma arvostetaan kovasti ja siksi sen antamia arvosteluja arvostetaan. Mulle se sanoi: "Nice dog, but a bit feminine, Nice topline, excellent character, very playful, Moves well in the front. I'd wish a better rear movement. Mun ihmisiskä oli ihan täpinöissä, kun se Antonio vielä ihan erikseen kehui mun luonnetta. Niille jotka ei ymmärrä mitä toi tarkoitti, niin mä voin kääntää. "Hyvä koira, mutta vähän naisellinen, hyvä selkälinja, erinomainen luonne, hyvin leikkisä, Etupään liikkeet hyvät, mutta takapäässä toivomisen varaa." Mun kohdallani toi viimeinen tarkottaa, että mun takajalat on silleen vähän sisäänpäin.
Mun kasvatti-ihmisäiskä ja mun äipän kasvatti-ihmisäiskä puhui ihmisiskälle siitä mun silmäjutusta ja sen vaikutuksesta noihin konsulttihommiin. Erityisesti mun äipän kasvattiihmisäiskä oli sitä mieltä, että noi konsulttihommat saisi odottaa. No mä oon sitten varmaan menossa johonkin perinnöllisyyslisätutkimuksiin...
Terve!
Aattelin heittää kirjeellä, kun et ollut tänään paimentamassa lampaita. Ja hyvä kun et ollut, sillä sen verran paljon oli tytsyjä paikalla, että aina parempi mitä vähemmän kilpakosijoita. Mutta sano vaan kiitokset isännälles kun antoi äippäni yhteystiedot eteenpäin ja pääsin näyttämään luontaiset paimennuslahjani. Olisin kyllä mielelläni ainakin yhden lampaanviulun lahjoittanut emännälle kotiin vietäväksi, mutta sepä viuhtoi sellaisella oranssilla kepillä siihen tahtiin, etten päässyt yhteenkään muhevan näköiseen kinkkuun käsiksi.
Olis muuten ollut hyvä, kun olisit ollut näkemässä mun uuden toppatakkini. Tyylilleni uskollisena (kaunis pinkki poika) pyysin emäntääni ostamaan mulle sellaisen upean harmaan toppatakin, jossa on sellainen mielettömän hieno karvakaulushuppu. Mä kyllä epäilen, että julkisuus on saattanut hiukan muokata mun persoonallisuuttani.
Mutta ensi viikollahan me nähdäänkin sitten näyttelyhommissa. Toivottavasti tyylilleni uskollisena jatkan niiden kauniiden värien metsästystä :) Sellainen kaunis poika kun olen. Mutta tosi kiva nähdä sua taas, keppiäni et saa tälläkään kerta, lällällää!! Terkkuja perheelles!
T. pikkuveikka (mä alan olla kyllä aika maskuliininen)
