6. lokakuuta 2010

nuorempi hortonomi

Jouduin eilen tosi kiusalliseen tilanteeseen kotipihalla. Oli ihan pakko mennä neuvomaan ihmisäiskää ja yhtä meidän ihmispennuista miten kanervia istutetaan - ja sain huutia. On niin mahdottoman vaikeaa olla paras ja oikeassa.


Kun eivät mua uskoneet, niin piti sitten suorittaa vähän jälkikäteisistutustyötä kun olivat mennet sisälle. On itsestään selvää, että erikat ja Ccllunat eivät sovi samaan ruukkuun. Mun mielestä erikat tulee parhaiten esille sellaisessa vapaamuotoisessa installaatiossa - ja ne jotka väittää, ettei ne muka juurru nurtsille yksitellen aseteltuna ja pureskeltuna - ovat varsinaisia pahanilmanlintuja. Sellaiset ei halua nähdä asioiden oikeaa laitaa tai ovat liian sokeita ja vastaanottokyvyttömiä uusille ideoille. Ei tää fengsui oo niin vaikeeta ymmärtää kun miltä se aluksi vaikuttaa - asioille pitää antaa tilaa että energiat virtaa pihassa oikeinpäin.


Ne Callunat vasta vihoviimeisiä onkin - miksi niitä pitää värjätä? Onneksi ne callunat oli tosi helppo siirtää aidatun pihan toiselle puolelle. Se, miten sen tein - jääköön kuitenkin salaisuudeksi - mutta sieltä toiselta puolelta ne ihmiset ne callunat sitten löysivät.


Lopputuloksena oli, että sain pitää pääni (niin kuvaannolliseti kuin käytännössäkin). Meidän pihalle ei tullu callunoita ja erikatkin on siirretty koristamaan sitä aitaamatonta osaa pihasta - tää alkaa pikkuhiljaa sujumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!