Sisko ja sen veli

Mä olen ihmisiskältä pyytänyt jo pidemmän aikaa, että mä voisin kutsua kaverin yökylään. Eilen kun ihmisiskä tuli töistä kotiin, niin sillä oli Salla-sisko mukana. Eri iskähän meillä Sallan kanssa on, mutta sisko se mulle kuitenkin on.


Siinä kun me Sallan kanssa tervehdittiiin ja vaihdeltiin nopeasti kuulumisia, niin se kerto, että se on mun luona kylässä koko viikon. Ji-haa!


Oltiin vähän aikaa siinä meidän pihalla ulkona ja voi jestas miten nopeakinttuinen toi tyttö on! Ihmisiskä heitteli meille Sallan pehmopandaa eikä mulla ollut minkäänlaista tsäänssiä saada sitä pandaa ittelleni. Mun täytyy kyllä sanoa, että mä jäin oikeastaan lähtökuoppiin kun Salla oli jo matkassa. Kaiken lisäksi se on eri taitava koppaamaan sen pandan ilmasta ittellensä. Siitä me mentiin sitten sisälle morjestamaan meidän ihmisiä. Salla kävi tottunein elkein morjestamassa meidän ihmispentuja ja päätyi ihmisäiskän paijattavaksi. Mä vähän tuumailin, että pitäiskö olla mustis, mutta kyllä mullekin rapsuttelija löytyi.


Siitähän me sitten vähän ajan kuluttua lähdettiin pienelle iltalenkille. Ihmispennuista nuorin lähti meidän mukaan. Ihmisiskä laittoi meidät Sallan taluttimeen kiinni, sisko toiseen päähän ja mä toiseen päähän. No mehän mentiin yhteisessä liekassa oikein hienosti, eikä aikaakaan kun naapurin Feno ja Shania tulivat vastaan. Salla morjesti niitä pikaisesti kun taas mä olisin halunnut mennä Shanian kanssa nurkan taakse. Se nimittäin tuoksu tosi mukavalta.

Me mentiin sinne samalle pellolle kun sillon viimeksi kun Salla ja muut oli meillä. Siellä me vähän nuuskuteltiin molemmat ympäriinsä ja vähän jo yritettiin alkaa pelmuilemaan. Löydettiin keppi joka oli meistä molemmista oikein hauska, mutta ei se sitten Sallaa niin paljon kuitenkaan kiinnostanut ja siksi ei se minuakaan kovin kauaan kiinnostanut.


Lopulta sitten ihmispennuista nuorin otti Sallan hihnan ja ihmisiskä mun ja alettiin suunnata kohti kotia ja lumipaakkujen sulatusta. Oltiin sitten hetki alhaalla kuivamassa kunnes meidät haettiin sieltä ylös.


Sallalla on mukana ihan maailman parhaan hajuista ruokaa, mä haluaisin kanssa maistaa sitä. Ihmisiskä ei anna ja siksi se laittoi Sallan kupin työhuoneeseen ja ajoi mut sieltä pois. Salla sai sitten syödä siellä rauhassa. Mutta kyllä mä vielä joku kerta maistan kun ihmisiskä tai Salla ei huomaa!


Ei siinä sitten aikaakaan kun meillä oli sisällä hyvät leikit käynnissä. Haastettiin toisiamme ja pidettiin aikamoista mökää. Ihmisiskä taisi melkein jo hermostua, se kun aina sanoo ihmispennuillekin, ettei saa pitää sellasta älämölöä.


Vähänkö oli tylsää kun ihmisiskä sanoi, että olis nukkumaanmenoaika. Mä olisin halunnut vielä riekkua Sallan kanssa. Ihmisiskä laittoi meidät sitten nukkumaan eri huoneisiin, enkä mä aluksi meinannut saada unta ja aina välillä piti Sallalta kysyä miten sillä menee siellä oven toisella puolella. Se tais olla jo unessa tai sitten se totteli ihmisiskää toisin kuin mä eikä siksi vastannut mulle enää mitään. No kait munkin sitten täytyy ...