Kaikki kiva loppuu aikanaan ...

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja niin loppuu myös Salla-siskon vierailu meillä Pennalassa. Mä laitoin kameran jalustalle ja sitten mentiin Sallan kanssa yhteiskuvaan. Oon mä sen verran koira, että mä osaan käyttää kameran viivelaukaisua. Musta tää tällänen "old photo" tyyli sopi parhaiten tähän hetkeen. Salla on varmaan ollut vähän ihmeissään meillä kotona, mutta hyvin pääsi juoneen kiinni heti alkuunsa. Ja kun isosisko on, niin mä annoin sitten isosiskon vähän määräilläkin. Tosin pallosta me kyllä taisteltiin molemmat ihan oikeasti. Ei nyt ihan verissäpäin, mutta kyllä siinä lumi pöllähti kun me molemmat sännättiin pallon kimppuun. 

Salla kertoi mulle vähän sen syksyn suunnitelmista - se on kuulemma kanssa aloittamassa agilityä. Mä uskon, että se pärjää tosi hyvin siinäkin hommassa. Ainakin se on tosi nopee, voitte vaikka katsoa niistä aikasemmista videoista. Ja kattokaa vaikka tota loikkaa tossa vähän alempana - se on otettu tänään pääsiäismaanantaina.

On sille kuulemma tässä kevään kuluessa tulossa vierailulle joku Hugokin. Ne on Hugon kanssa suunnitelleet jotain pentujuttua. Toivottavasti mä pääsen hoitamaan niitä pentuja sitten joskus. Ja mä vähän muutenkin luulen, että siitä jutusta vielä kuullaan ...

Eilen toi mun sisko päätti hauskuuttaa koko porukkaa ja ryhtyi matkimaan meidän ihmispentuja. Se sano mulle; "Toffe! kato ku mä rötkötän täällä sohvalla niinku ihmiset!" Ja vähänkö mä nauroin tassut solmussa ja masu kippuralla ja olihan mun pakko ottaa siitä kuvakin. Aikamoinen komedienne toi mun sisko. Sitten kun myöhemmin meille tuli vieraita niin ihan reippaasti Salla niihin tutustui, vaikka ihmislasten lukumäärä lisääntyi kolmella ja vielä meidän ihmispentuja nuoremmilla. Ei mennyt aikaakaan, kun Salla päätti mennä laittamaan päänsä ihmisiskän kaverin masun päälle. Sitä toista ihmisäiskää Salla vähän aristi, mutta kyllä niistäkin sitten ihan kavereita ajan mittaan tuli.

Otettiin Salla kanssa vähän kisaa kumpi on puron yli ensimmäisenä. Tossa vieressä on siitä vähän maalikamerakuvaa. Ei pienintäkään epäselvyyttä kuka on kuka!


Ihan sivuseikka taas on se, että kumpi lopulta ehti sinne pallon luo ensimmäisenä. On se vaan niin vikkelä tyttö.


Välillä meidän hommat vähän keskeyty, kun ihmisiskä komensi meidän kiinni hihnaan. Vastaan tuli pari semmosta juttua mistä mä en aluksi ollut ihan varma mitä ne on. Ei en oikeen ollu ihmisiä, muttei myöskään sellasia mitä mä aikaisemmin olisin nähnyt.


Kohta on meidän ihmisten ruoka-aika ja sitten varmaan Salla lähteekin kotiin. Tossa vielä muutama kuva tän päiväsistä riekkumisista pellolla!


Musta oli ihan ykköshauskaa kun olit Salla kyläilemässä!