Nyt kävi teinimeininki hermoon ...

Mummi ja Salla-sisko oli meillä vierailemassa viime viikolla. Musta ja Fasusta oli kiva, kun äipät tuli käymään. Salla valloitti tapansa mukaan meidän sohvan heti kun pääsi sisään - mikäs sillä siinä ihmisiskän sylissä ollessa! Mummista vierailu ei ollut ollenkaan hauskaa - viikon se kesti kattella mun, Fasun, Sallan ja meidän tyttöihmispentujen meininkiä ... ja sitten se päätti lähteä.

Me koirat oltiin tulossa sisään ulkoota ja taidettiin siinä sisääntulomeiningeissä vähän käydä mummin hermoon - tai siis varmaan just siinä katkaistiin kamelin selkä. Mummi pyys päästä takaisin ulos - oli varmaan päättänyt, että nyt tai ei koskaan - täältä on päästävä ja äkkiä!

Hetken kuluttua pihalla ei ollut kuin iso reikä aidassa ja mummista ei hajuakaan. Ihmiset lähti joukolla etsimään josko mummista olis ääni- tai näköhavaintoja. Ihmispennut soitteli kaikille kavereilleen, jotka soitteli kaikille kavereilleen ja niinpä lopulta joka savussa täällä meillä päin oli tieto ketä etsitään. Meni tunti ja toinenkin, mummin ihmisäippäkin tuli mukaan etsimään, mutta mummista ei ollut havaintoakaan. Mummin ihmisäipällä oli Aisha ja Isabell mukanaan.

Lopulta jo illan hämärtyessä tuli puhelimitse tieto, että kovaan ääneen ärräpäitä päästelevä koira, joka kovasti vaikutti meidän mummilta, oli nähty menossa kohti etelää. Oli kuulemma edennyt määrätietoisen näköisenä kohti etelää ja siinä mennessään jurputtanut olevansa illaksi kotona. 

No muutamien jännittävien vaiheiden jälkeen mummi suostuteltiin vielä kerran tulemaan meille sisälle Sallan, Isabellen ja Aishan kanssa .. "jos ei kauaa tartte olla!". Sanoi olleensa matkalla kohti kotia ja tienneensä mitä tekee. Se sanoi, että meidän talouden teinimeininki ja jatkuva möykkä oli käynyt sille lopulta hermoon. Ei kuulemma jaksanut sitä enää ja päätti lähteä illaksi kotiin, johon mä sanoin sille, et just joo, ehkä jouluksi pikemminkin.