17. tammikuuta 2011

Uimakoulussa ... häh!?

Ette muuten arvaa mihin ihmisiskä mut sunnuntaina vei! Uimakouluun - voitteko kuvitella - se vei mut - siis koiran - uimakouluun. Enkä mä alunperinkään olisi sinne lähtenyt, jos olisin tiennyt että mut viedään kouluun. Eiköhän näitä kouluja ole ollut nyt ihan tarpeeksi? Se sai mut houluteltua mukaan kun se sano, että me mennään kylpylään - tiedättehän sen mainoksen "Kylpylään Ikaalisiiiiin!"  Tossa kuvassa mä olen jo siellä "kylpylässä" odottelemassa (ja mitään tietämättömänä mulle järjestetystä yllätyksestä) 


Meitä oli siellä kaikkiaan kymmenen ja mun kanssa altaalle lähti Rocky, Iiris ja niiden äippä Emma sekä Poju. Iiris ja Poju oli mulle entuudestaan tuttuja. Rocky ja Iiris on mua tasan 2kk vanhempia. Poju oli viimeksi tavatessamme 8kk mua vanhempi, nii nyt se varmaan on sitten just sen verran enemmän vanhempi vieläkin.


Mun puolesta saa jäädä tonne!
Iiris oli jo vanha tekijä siellä altaallakin, kesällä sitä oli kuulemma vaikea saada vedestä pois. Iskä heitti mun lelun sinne altaaseen, vaikka mä olisin halunnut leikkiä sillä. Tuolta vedestä mun olisi sitten täytynyt hakea se - no sinnehän se jäi. Mä nimittäin ihan yllättäin muistin viime kesän siellä yhdellä mökillä - vesihän on sitä märkää ja mä meinasin siellä uteliaisuuttani hukkua ihan kahteen kertaan. Onneksi ihmisiskä oli mua silloin heti nostamassa ylös. 


Mutta arvatkaa mitä! Tällä kertaa ne laitto mulle sellaset liivit päälle ja ihan multa mitään kysymättä kantoivat mut ilmassa veteen, silleen ettei tassut osuneet ollenkaan maahan. Ja siellä vedessähän sitten se mun neliraajajarrutukseni ei toiminut ollenkaan. Ja mikä kaikkein hirveintä niin sitten se ihmisiskä jätti mut yksin sinne veteen sellasen ihmisen kanssa, jolla oli kuminen turkki ja lähti kävelemään altaan toiseen päähän! Jätti mut sen kumiturkin kanssa yksin!


Mä olisin halunnut tulla sieltä vedestä pois ihan heti, vaikka just siitä laidan yli, mutta se kumiturkki väänsi aina mun kulkusuunnan toisaalle. Mä en ehtinyt hirveesti kuunnella mitä sillä kumiturkilla oli mulle asiaa, mutta kuulemma se sitten loppupelissä meni oikeastaan ihan mukavasti. Ensin mulla oli hirvee kiire pois altaasta ja mä uin ihmisiskän mukaan "plaanissa" vähän silleen pystyssä kuin joutsen lähtiessään lentoon. No siinä mä sitten aloin jo vähän väsymään kun ei ollut mitään pitävää tassujen alla ja niinpä en jaksanut enää yrittää lentoon. Se kumiturkki sitten sanoikin, että nyt alkaa jo löytymään vähän tekniikkaa mukaan kun et enää panikoi.


No siitä innostuneena se otti multa kellukkeet pois. Vähän aikaa esteltyään se anto mun uida altaasta pois ihan ittekseen, vaikka olihan ihmisiskä siellä mua vastaanottamassa ja kehumassa. "Hyvä poika - hienoa Toffe!" onko se äijä ihan sekaisin, kun se ilakoi siellä altaan reunalla vaikka mä meinasin hukkua?.


Ja mitäkö sitten seuraavaksi? Epäilenpä, että tämä ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, vaikka en mä tiedä keneltä se oikeesti on pois jos koira ei ui? (ei koiran tarvii uida vaikka on vesikoira!) Jos mä en ui, niin en mä sitten ole märkäkään, enkä mä varmaankaan uinnin jälkeen pyörisi roskissa - joten isäntäväellä olisi vähemmän vaivaakin. Miettiköön sitä ittekseen!


Pahinta tässä varmaan on se, että kaikesta huolimatta - tota - ehkä mun mielestä toi uiminen ei vältämätä ole ollenkaan pöllömpää. Ainakin Fenolla, Inezillä, Penulla ja Unnilla näytti olleen tosi hauskaa niiden allasvuorolla (linkki). Musta oli kiva seurata niiden puuhailuja kun ne oikein hyppi sinne altaaseen. Ihan samalla lailla kun mä silloin viime juhannuksena (linkki) Ties vaikka mä pyydän ihmisiskää viemään mut sinne uudestaan. Lähtisköhän vaikka velipoika Hyvinkäältä mukaan?

Jaa missäkö me sitten oltiin? No täällä

2 kommenttia:

  1. Hienostihan se Toffe sinultakin uiminen sujui. Kyllä mäkin ekakerralla tein kaikkeni ettei mua sinne kahvasta raahattais, mutta turhaan. Sit sitä vaan hoksasi, että sehän on oikeestaan hitsin kivaa!! HAA HAA toi kumiturkki oli tosi hyvä oivallus!! Nähdään taas!!

    T. Inez

    VastaaPoista
  2. Moi Toffe! Niin se kumiturkki raahas mutkin ekalla kerralla altaaseen väkisin, äkkiä kuitenkin huomasin että kivaahan uiminen onkin. Vasta kylpylässä aukesi uinnin ihanuus eikä oivaltamiseen mennyt kun noin yhdeksän vuotta. terveisin Feno

    VastaaPoista

Toffe ja Fasu haukkuu kiitokset kommentoijalle!